Ville Suhosen dokumenttielokuva JÄÄMARSSI - Suomen matkaopas 1941-42

PETTER FORSSTRÖM

5.8. 1944 Petter Forsström ja Mannerheim tapaavat Marskin salonkivaunussa Pitäjänmäellä. Tapaaminen kestää puolitoista tuntia. Mannerheim ilmoittaa, että Suomen on mahdollisimman nopeasti irtauduttava sodasta. Forsström masentuu. Hänen edustamansa Rintamamiesliitto on täysin päinvastaista mieltä. Syntyy väittely, Marski käskee Forsströmin ulos. Forsström odottaa vielä pari tuntia päästäkseen uudestaan sisälle, mutta häntä ei huomioida. Forsströmin mielestä Suomi on menossa kohti täydellistä tuhoa.

Elokuussa suunnitelma Saksalaismielisestä vastarintaliikkeestä esitellään valikoidulle joukolle suomalaisia kokouksessa, johon osallistuvat muun muassa eversti Ragnar Nordström, everstiluutnantit Carl Lindh ja Johan Fabritius, vuorineuvos Petter Forsström ja tohtori Erkki Osmonsalo. Järjestön organisaatioluonnoksen on laatinut Alarik Brossin apulaisena työskentelevä Aarne Runolinna. Kokouksessa perustetaan Vapaussodan Rintamamiesten Liiton piiriin Saksan Tiedustelupalvelun kaavailujen mukainen Vastarintaliike-ryhmä.

4.9. 1944 Aselepo.

Forsström kuvailee Mannerheimin päätöksiä: "Niin, kunnia on menetetty…"

Syyskuun lopussa Forsström joutuu hakemaan Inkoon kesähuvilan irtaimiston, koska alue kuuluu luovutettuun Porkkalaan.

Vaimo Margit Forsström on samaan aikaan Tukholmassa, missä huhut kertovat, että teollisuusjohtajat joutuvat syytteeseen sotarikoksista. Petter ei ihmettele asiaa lainkaan, koska uskoo olevansa "mustalla listalla".

4.-14.10 Viimeiset sotavankipäivät Ojamolla. Viimeiset vankierät aiheuttavat ongelmia. Vangit kieltäytyvät tottelemasta ja uhkaavat kostolla. Parakissa pidetään kokouksia ja vaatteissa kannetaan punaisia tähtiä. Joiltain vangeilta tavataan Stalinin julistuksia ja Stalingradin kartta. Myöhemmin tulleet vangit kertovat uutisia muille.

1945

25.1. Valtiollinen poliisi paljastaa salaisen radioaseman Helsingin Pitäjänmäellä Helvarin tehtaiden vintillä. Poliisi kuulustelee tanskalaista insinööri Kyrreä epäiltynä vakoilusta. Kyrre pidätetään. Vastarintapiireissä tästä huolestutaan ja aletaan suunnitella Kyrren pakoa. Petteriltä kysytään apua.

Hän järjestää Kalkkitehtaan polttoainepäällikön autokuskiksi Lohjan asemalta Virkkalaan. Lisäksi hän antaa kaksi paria suksia siltä varalta, että jotain sattuisi ja matkaa täytyisi jatkaa hiihtäen.

16.3. Kyrre ja apulainen Poikonen pakenevat. Valpon etsivä Rantala toimii yhteistyössä. He ajavat Lohjalle ja Virkkalaan. Kyrre ja Rantala majoittuvat Kalkkitehtaan osastopäällikön kotiin, jonne Petter on majoituksen sopinut. Lisäksi Petter toimittaa matkalaukun jossa on vaatteita.

21.3. Poliisit tekevät kotitarkastuksen Petterin asuntoon. Myöhemmin kuulusteluissa Forsström väittää, ettei ole ikinä tavannut tanskalaismiestä. Hän on vain toimittanut tälle puhtaita alusvaatteita.

Kesäkuu 1945

Kesäkuun loppuun mennessä Petter on käynyt Mannerheimin luona moneen otteeseen. Tamminiemessä. Joka kerta käynti koskee Mannerheimin rahojen sijoittamista. Mannerheim saanut eduskunnalta 12 miljoonaa markkaa hieman nololla tavalla. M:n 75-vuotispäivänä eduskunta on lahjoittanut hänelle Kaivopuiston ns. Fazerin huvilan, jossa M. on asunut vuokralla aina 1920-luvulta asti. Myöhemmin käy ilmi, ettei eduskunnalla ole koskaan ollut omistusoikeutta huvilaan ja niinpä eduskunta päättää lahjoittaa huvilan arvoa vastaavan summan. Rahan arvo laskee nopeasti ja M haluaa sijoittaa rahat maahan. Tämän vuoksi hän kääntyy Petterin puoleen.

Kesällä 1945 Petter ja M matkustelevat katsomassa mahdollisia tiloja. He tekevät matkaa M:n maastoautolla, jossa on neliveto (Hitler oli lahjoittanut kolme sellaista).

9.8.1945

Erilaisten vaiheiden jälkeen Mannerheim ostaa Kirkniemen kartanon Etelä-Lohjalla, lähellä Petterin Virkkalaa. Hinta on 28,3 milj. mk. Kartanon omistajaksi tulee Kenraali Gustaf Mannerheimin kansallisrahasto – säätiö, jonka hallituksen puheenjohtaja on M ja muina jäseninä PF, Henrik Ramsay ja Carl Arne Öhman, varajäsenenä eversti Grönwall.

Syksyllä 1945 PF uurastaa Kirkniemen kunnostamisessa, rakennussuunnitelmissa, ym. Hän kaavailee että M myisi tontteja ostamiltaan mailta, jotta saisi varoja kauppasummaan. Yhden tonteista oli PF itse valmis ostamaan – sille tulisi hänen suunnittelemansa ammattikoulu.

Lokakuu 1945 rakennustyöt alkavat Kirkniemessä. Petter järjestelee.

Lokakuun puolivälissä M sairastuu ja on sairaana useamman viikon. Syyksi paljastuu mahahaava.

23.10.1945 PF tapaa M:n Kaivopuistossa. M on sängyssä, mutta ei erityisen huonokuntoinen. Petterin arvelun mukaan on parempi olla sängyn oma näinä aikoina, kun kuka tahansa saattoi saada kutsun kuulusteluihin.

4.11.1945 Mannerheim matkustaa Portugaliin, lähelle Lissabonia, lääkärin määräyksestä. Matka ajoittuu oivasti sotasyyllisyyssyytteiden nostamisen aikatauluun. Ruotsalaiset lehdet epäilevät, ettei M palaa enää koskaan takaisin Suomeen.

17.11.1945 PF kirjoittaa M:lle että on sopinut metsän myynnistä (10 000 puuta). Myydyille tonteille on löytynyt ostajia ja melkein kaikki puhtaasti ruotsinkielisiä. Lisäksi Lohjan Kalkkitehtaan sisaryhtiön Ruduksen kautta saadaan Kirkniemen kasvihuoneeseen lasit, vaikka lasista on muuten kova pula.

7.12.1945 M kirjoittaa PF:lle ja valittaa ettei ole kahden kuukauden aikana saanut mitään tietoa kotimaasta, aivan kuin kaikki siteet minun ja kotimaan välillä olisi katkaistu. M harkitsee eroa presidentin virasta.

Lohjan Kalkkitehtaan työläisistä lähes kaikki ovat järjestäytyneet.


1946

Tammi-helmikuussa 1946 työt Kirkniemessä vain kiihtyvät. Keskuslämmityksen uusiminen ym. M pelkää liiallisen siirtoväen asutustoiminnan vähentävän kartanon arvoa. PF käyttää suhteitaan, jottei asutusta tule liikaa.

4.3.1946 M jättää eroanomuksensa.

11.3.1946 PF kirjeessään Bertelille: "Kirkniemen kunnostuksessa on vielä paljon pohdittavaa ennen kuin M voi muuttaa sinne. Kaikki tulee niin kalliiksi…"

Kesällä 1946 M asuu jonkin aikaa Kirkniemessä. "Olen nyttemmin muuttanut Kirkniemeen, missä on lämpimänä vuodenaikana aivan mukavaa, lukuun ottamatta sitä, että kylpyammeiden määrä 15-huoneisessa talossa on yksi siitä huolimatta, että minkäänlaista uimarantaa, uimahuoneesta puhumattakaan ei ole käytettävissä ja että sauna on mahdoton." (kirje Eva Sparrelle)

11.6. Petter kutsutaan Valpon kuulusteluihin eikä päästetä pois. M kirjoittaa PF:lle: "Tunnen itseni liikuttuneeksi siitä että huolimatta omista huolistasi on sinulla aikaa omistautua vaikeuksille, joita minulla jatkuvasti on…" M:ia suututtaa että häneltä uhataan jatkuvasti viedä lisää maata asutustoimintaan.

1946 Päiväkirjamerkintöjä

tiistai 11. 6.

"...julistettiin minut, sisäministerin käskyllä, pidätetyksi kuulusteluja varten määräämättömäksi ajaksi. Ja pian sen jälkeen minulle osoitettiin selli (no 9). Tämä oli n. klo 18. Määräysten mukaisesti minulta otettiin kello, vihkisormus, puukko, lompakko, muistikirjat, henkselit, kravatti ja parranajokone. Silmälasit. Lyijykynän sain pitää, täytekynää en.

Sain uudet paperilakanat, mutta katsoin toki syytä olevan tilata kotoa: lakana, tyynyliina, peitto ja erilaisia muita vaatteita, jotka sain seuraavana päivänä. Sitä paitsi tuli jo 11.päivänä tohtorinna v. Hertzeniltä meesjuusto, 3 tomaattia ja K.rextölkki (=lasinen säilöntätölkki) llihapullia, Prytzilta palanen suklaata ja Margitilta munakokkelia."

perjantai 14.6.

"Minut kutsuttiin kuulusteluun klo 16."

lauantai 15.6.

"Ylösnousu kuten tavallista klo 7 pölyjen lakaisu lattian pesu velli leivän kanssa kuten tavallisesti klo 9. Sitten parranajo ja peseytyminen. Lehdet HBl Us ja Kauppalehti saapuivat oikeaan aikaan. munakokkelia kuten edellisenä päivänä, vaikka olen ilmoittanut että se on tarpeellista vain joka toinen päivä. Ruoka täällä täysin tyydyttävää ja annokseni enemmän kuin riittävät. Aamulla klo 9 velli leivän kanssa, päivälliseksi klo 15 lihasoppaa leivän kanssa, illalla klo 19 teetä leivän kera (minulle vatsan vuoksi näkkileipää) mukana kunnon nokare voita sekä yksi tai 2 palaa sokeria. Kello 21 laittaudutaan yötä varten ja pian sen jälkeen sammutetaan valot. Pienemmästä ikkunanpuolikkaasta saa tuulettaa tarpeen mukaan. Suurempaa ikkunaa ei saa avata. Myös tarpeetonta. Raskaita äänekkäitä askelia yläpuolelta varhain ja myöhään. "

Sunnuntai 16.6.

"Sunnuntai oli selvästikin kaunis päivä. Otin parranajon jälkeen suihkun. Söin päivällisellä jonkin verran liikaa hernesoppaa. Luin paljon niistä monista lehdistä, jotka olivat saapuneet."

Petterin pidätys kuulusteluja varten päättyi 18.7. Seuraavana päivänä hänet siirrettiin Valtiollisen poliisin tiloista Ratakadulta Helsingin lääninvankilaan. Kolmen päivän päästä Petter siirrettiin Turun lääninvankilaan.

Heinäkuun 18.

"Tämä on jo minun kolmas vankilani, mihin sitä ehtiikään jos pitkään elää saa. Ja pitkäksi se saattaa tullakin, kun jopa sellaiset itsemurhavälineet kuin henkselitkin otetaan pois."

Turun hovioikeus aloitti jutun käsittelyn 11.9.46. Yhteensä kuusitoista istuntoa. Syytteet koskivat pääasiassa Kyrren vakoilutoimintaa ja pakoa, syytettyjen salaisia käyntejä Saksassa keväällä 1945 sekä vastarintaliikkeen toimintaa Suomessa.

Joulukuun puoliväli 1946 PF on joutunut Turun lääninsairaalaan astman vuoksi. M käy kylässä useampaan kertaan. He keskustelevat Kirkniemestä. Ja myös tontista, jonka PF ostaisi ammattikoulua varten.

Jouluna Petter saa Ellen Svinhufvudilta lahjaksi savukkeita. Hänhän ei itse polttanut.

1947

Käsittely kestää 4 kuukautta ja tuomiot julistetaan 10.1.1947. Syytettyjä on kaikkiaan 23. Lohjan kalkkitehtaalta on Petterin lisäksi neljä henkilöä syytettyinä.

Petter on hyvin toiveikas tuomion suhteen. Ainoa asia, mistä häntä saatetaan omasta mielestään syyttää on osallistuminen moottoriveneen rahoittamiseen. Kyseisellä veneellä hän olisi sitten päässyt lähtemään pois ja pelastanut näin itsensä ja perheensä.

Petter on hovioikeudessa myöntänyt
1.hankkineensa oleskelupaikan Kyrrelle.
2.osittain kuulleensa Sundholmin ja Jännevaaran keskustelleen Helsingin konttorissa Kyrren kuljetuksesta, vaikka hänellä ei asian kanssa mitään muuta tekemistä ollutkaan eikä hän muistanut keskustelun yksityiskohtia
3.järjestäneensä alusvaatteita Kyrrelle ja Rantalalle.
4.lisäksi vieneen heille pienen kapsäkin vaatteita.

Petterin asianajajan, Julius Laguksen, loppulausunto sisälsi ajatuksen, että kyseessä oli itse asiassa sisäministeri Yrjö Leinon häntä kohtaan kohdistama ajojahti, jonka tarkoituksena oli tehdä hänet vaarattomaksi.

PF tuomitaan kolmeksi vuodeksi kuritushuoneeseen ja sen jälkeen menettämään kansalaisluottamuksensa kolmeksi vuodeksi.

4.3. 1947 lääninsairaalassa käyvät vierailulle agronomi Schybergson ja varatuomari Snellman keskustellakseen Kirkniemen asioista.

maaliskuussa 1947 PF lähetti korkeimmalle oikeudelle valituskirjelmän. Tuomio lyheni kolmella kuukaudella.

Toukokuussa 1947 PF kutsuu entisen panssarikenraali Ruben Laguksen värväämään työvoimaa Tytyrin kaivosalueen rakentamiseen.

Kesäkuu 1947 PF:n säätiö päättää vuosikokouksessaan ostaa maa-alueen, johon ammattikoulu rakennettaisiin. Tontti maksettaisiin viiden vuoden sisällä. M oli halukas myymään alueen, mutta koska asia ei ole kiireellinen, hän haluaa "fundeerata" asiaa.

Elokuu 1947 Margit F ja Hanna Gripenberg koettavat päästä vierailulle M:n luo Kirkniemeen, mutta tällä on herravieraita eikä aikaa tavata naisia. Uuden ajankohdan sopiminen ei onnistu ja naiset saavat lopulta kieltävän vastauksen. Vankilassa olevan PF:n puoliso ja tunnetun äärioikeistolaisen puoliso eivät olleet järkevää seuraa juuri nyt. M käy katsomassa PF:ää lääninsairaalassa, mutta ei vankilassa.

7.11.1947 PF:n 70-vuotispäivät. Hän on pyytänyt lahjaksi tukea Riihimäelle perustettavaa vankien ammattikoulua varten.

Marraskuussa M:n asianajajalta Snellmanilta saapuu kirje, jossa M ilmoittaa ettei hän myykään koulutonttia. Syy on mm. se, ettei M halua myydä velaksi. PF kirjoittaa Snellmanille oitis, että hän voi ottaa tarvittavan lainan, jotta kauppasumma voidaan maksaa käteisellä.

PF: mielestä M:lla on syytä hävetä. Jos koulutonttia ei saataisi, ei Lohjan Kalkkitehdas tietenkään ostaisi myös aiemmin sovittua vesialuettakaan. PF myös ilmoittaa, ettei M voi enää laskea saavansa apua Kalkkitehtaalta.

30.12. 1947 M lähettää Tukholmasta uuden vuoden terveiset: "Vanhalle Ystävälle". Ja hän pahoittelee syvästi avun menettämistä. Lisäksi hän toivoo Petterin vaikean koetusajan ts. vankeusajan olevan pian ohi.

1948

7.1.1948 PF kirjoittaa M:lle: Päätös olla myymättä 7,8 hehtaaria ammattikoulun tontiksi on ollut minulle suuri pettymys.

Keväällä PF etsii uutta tonttia ammattikoululle ja toivoo, että M muuttaisi vielä mielensä.

Petter vapautuu vankilasta 6.10.48 istuttuaan 28 kuukautta.

1949

Vuoden alussa Eero Neron elinkautinen alennetaan armahduksella 12 vuodeksi. PF on kirjoittanut Nerolle anomusta vasten suosituskirjeen. PF oni arvellut että Neron olisi kannattanut jättää armonanomus hieman myöhemmin.

Rakennusmestari, luutnantti Eero Nero pääsee Petterin avustuksella töihin tilapäiseksi opettajaksi Riihimäen ammattikouluun.

Vuoden alussa PF palkkaa Valpon sodanaikaisen johtajan Arno Anthonin Lohjan Kalkkitehtaan lakimieheksi. Anthoni laatii työnsä ohessa Petterin ja Margitin testamentin.

Syyskuussa PF kirjoittaa oikeusministeri Tauno Suontaustalle kuulemistaan huhuista, että huomattavat voimat tulevat vaatimaan Eero Neron vapauttamista. "Kyllä lämmin toivomukseni olisi, että Nero, joka nykyään on Riihimäen koulun opettajana ja jolla siis on sellainen tehtävä, joka jossain määrin tekee hänen vankilassa olonsa siedettävämmäksi, kuitenkin vapautettaisiin mahdollisimman pian. Mikäli tiedän on Neron vaimo, jolla on toimi Helsingissä, hänelle yhä uskollinen ja heidän pikku poikansa kuuluu olevan täyshoidossa jonkun Neron ystävän luona Pohjois-Suomessa"

Iskumetalli Oy aloittaa Luxor-radioiden valmistuksen v. 1949

22.10. 1949 PF kirjoittaa M:lle luettuaan uutisen, että M olisi myymässä Kirkniemeä. Kirje on katkeransävyinen. PF käy läpi kaikki tonttien myymisestä ja ammattikoulun rakentamisesta ongelmia tuottaneet asiat ja kokee saaneensa kylmää kohtelua huolimatta kaikesta hyvästä mitä hän oli tehnyt Kirkniemen eteen. Kirjeen lopuksi PF toivottaa M:lle miellyttävää ja virkistävää talvea kauniissa Sveitsissä. Näihin toivotuksiin yhtyy myös hänen vaimonsa. (PF lähettää kopion kirjeestä parille ystävälleen)

1.11.1949 M vastaa PF:lle Sveitsistä. Hän puolustautuu, mm. " on vaikea kuvitella kenenkään ottavan tosissaan tarjousta joka ei edes täysin vastaa sitä hintaa, minkä insinööri Harras aikanaan määräsi karjalaisille". Petterin synttäreille hän oli laskenut sopimuksella leikkiä eikä ollut ajatellut, että P. otti asian tosissaan. M kertoo olevansa kiitollinen monivuotiselle ystävälleen ja antavansa arvoa niille neuvoille, joita Petter naapurina ja paikallisten olosuhteiden tuntijana on antanut. "Lopuksi haluan kiittää Sinua ja Vuorineuvoksetarta ystävällisistä toivotuksista miellyttävästä ja virkistävästä talvesta Sveitsistä. Ainakaan vielä ei näytä siltä kuin siitä tulisi niin miellyttävä kuin se usein voi olla tähän vuodenaikaan vuoristossa."

Vuoden lopulla M käy Kirkniemessä, mutta ei tapaa PF:ää. Kumpikaan ei ole innokas järjestämään tapaamista.

1950

4.2. M vihdoin luopuu tontista. Hän lahjoittaa sen ilmaiseksi Lohjan kunnalle, jotta sille rakennettaisiin PF:n säätiön suunnittelema ammattikoulu. Lahjakirjassa annetaan kunnalle kuitenkin täydellinen hallintaoikeus alueeseen, ilman mitään ehtoja. Kunnanjohtajaa kuitenkin epäilyttää suunnitelma, jossa opettajien tulee olla kaksikielisiä. Koulua ei koskaan rakenneta, vaikka PF esittelee hanketta vielä kesällä 1957.

1957

7.11. Peter juhlii 80-vuotispäiväänsä metsästyksen merkeissä syntymäseudullaan Petussa.

1958

Iskumetalli Oy aloittaa mustavalkotelevisioiden valmistuksen.

1967

7.11. Petterillä ei ole vastaanottoa 90-vuotispäivänään.
13.11. PF kuolee.

Kpa Levitra generisk Kpa Xenical utan recept Sverige Kpa Priligy utan recept Sverige Kb Viagra online Danmark Kb Viagra hurtig levering i Tyskland Osta Viagra Kpa Levitra Sverige Kb Cialis Danmark
////topmenu