Olavi Paavolainen -SYNKKÄ YKSINPUHELU
21.4.1942
"Käynti Mäkriänjoen varrella sijaitsevassa suuressa sotavankileirissä. Painajaismainen elämys. Se tuo mieleeni erään ranskalaisen pasifistin kauhujulisteen, joka esitti huolellisesti eristettyyn linnaan sijoitettuja, kasvoihin haavoittuneita maailmansodan invaliideja; julisteen nimenä oli Le vrai visage de la guerre, sodan todelliset kasvot. Satumme leiriin juuri hautauspäivänä. Savisella, alastomalla pellolla liikkuu joukkohautoja kohden samalla kertaa kuuttakin ruumista kantavia saattueita... Pöyristyttävän tunteettomasti heilauttavat vangit toverinsa avoimeen hautaan. – Uusissa parakkirakennuksissa vallitsee toivottomuuden inferno. Suomalaiset lääkärit eivät voi paljonkaan tehdä vankien kurjuuden auttamiseksi. Suurin osa heistä on näet peräisin Kaskanan peloittavissa korvissa viime syksynä hajalle lyödyistä venäläisistä divisioonista; nälänhätä pakotti vangit antautumaan, sen jälkeen kun he viikkokausia olivat yrittäneet pitää itseään hengissä, ensin teurastettujen kuormajuhtien raa’alla lihalla ja myöhemmin pelkillä sienillä, marjoilla ja juurilla. Seurauksena oli pitkäaikaisesta nälästä johtunut kurjistuminen, jota vastaan ei ole mitään lääketieteellistä keinoa. Säälittävintä itse asiassa onkin se, että vangeista niin moni on kitunut hengissä näinkin kauan… Tahdon tyhjentää tämän hornamaisen maailman yhdellä kertaa ja käyn vielä leirin sairaalassa ja saunassa. Viimemainitun löylyhöyryjen läpi häämöttäviä näkyjä olisi Goya voinut ikuistaa Desastres de la guerra –sarjaansa. Mikä kamala havainto, että kun ihminen laihtuu nahkan peittämäksi luurangoksi, vain tukka, silmät ja sukupuolielimet jäävät muuttumattomiksi.
---
Olen näkemästäni lopulta niin täynnä inhoa, ettei pyynnöstä saamani tulikuuma vesikään tunnu puhdistavan käsiä saastasta ja kalman katkusta. Kysyn vihdoin tietä suomalaisten omaan saunaan. On todellinen vapautus nähdä terveitä, voimakkaita, saunan löylystä punottavia miesruumiita näiden aavemaisten, luisten ja keltaisten elävien vainajien jälkeen. Paha olo on vielä Aunuksen hotellissakin niin voimakas, ettei ruoka tahdo maistua. "